Ilanngussaq 1	Kol. 1	Kol. 2	Kol. 3	Kol. 4	Kol. 5	Kol. 6	Kol. 7
	Avataani aalisarneq	Pisassat	Nunanut pisassiissutit
	2001	katillugit	GR	EU	Færø	Island	Norge	Rusl.
Kitaa
(1)	Raajat Kitaa. kujataa	36.614	36.614
(2)	Raajat Kitaa. avannaa	8.995	8.995
	Rejer i alt	45.609	45.609
(a)(b)(c)	Qalerallit Kitaa. kujataa	5.500	2.580	550	150		1.520	700
	Qalerallit Kitaa. avannaa	2.000	1.550		150			300
(e)	Assagiarsuit	17.000	15.000	2.000
(c)	Imminnguit	3.425	1.875	635			715	200
	Suluppaakkat	19.200	13.700	5.500
(c)	Nataarnat	1.200	800				200	200
	Qeeqqat	6.000	5.500	300				200
	Ammassat	25.000		25.000
Tunu
(b)(c)	Raajat	10.600	4.925	2.025	1.150		2.500
(a)(b)(c)	Qalerallit	14.545	8.640	4.250	150		1.355	150
(c)	Imminguit	6.525	4.525	1.715			285
(3)(f)	Suluppaakkat nater.	62.320	36.570	25.500				250
(4)(a)(b)(c)(d)	Sluluppaakkat iker.	24.169	6.000	(max 20.000)	3.900		1.200	4.000
(c)	Nataarnaq	1.000	407				593
	Qeeqqat	1.000	700	300
(5)(b)(c)	Ammassat	1.090.000	34.970	37.230	10.000	912.900	93.900	1.000
	Saarulliusaat	40.000	25.000	15.000
Kitaa & Tunu
(g)	Saarulliit	83.250	80.550	2.000			700
	Eqalukkat	4.000	400
Norge
	Saarulliit	1.700	1.700
	Kuller	280	280
	Sej	700	700
	Saniatigut pisassat	150	150
(6)	Aalisakkat ass.	1.000	1.000
Rusland
	Saarulliit	2.200	2.200
	Kuller	480	480
	Raajat	1.400	1.400
	Ammassat	1.000	1.000
Savalimmiut
(d)	Makrel	300	300
(9)(d)	Natermiut	250	250
Imavik
(7)(d)	Ammassassuit	2.000	2.000
(8)	Raajat

   
Nassuiaatertai  

(1)	Kitaa.kujataa: Kitaata kujataa. Pisassiiviuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani allorniusat avannamukartut 68-imit kujasinnerusumiittoq.
(2)	Kitaa. avannaa: Kitaata avannaa. Pisassiiviuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani allorniusat avannamukartut 68-imit avannarpasinnerusumiittoq.
(3)	nat. = natersiortut, iker. = ikerinnarsiortut
(4)	Suluppaakkat ikerinnarmiittut pisassiissutit Kalaallit Nunaata Savalimmiullu kattullugu pisassaraat, NEAFC aqqutigalugu pissarsiarineqarsimasut
(5)	Ammassannik piffissami 20. juni - 30. april pisassiissutaagallartut junip qaammataani Island Norgelu suleqatigalugit aalajangersarneqarallartarput. (Tunumi ukiumut  pisassiivik qulinik sivisussuseqartarpoq. Maj-juni eqqissisimatitsiviusarpoq). Tamakkiisumik pisassiissutit decemberimi aalajangersarneqartarput. Pisassiissutit qulaani taaneqartut 1999/2000-imilu aalisarfiusumi pisassiissutaapput.
(6)	Pisassat (saarulliit, saarulliusaat natermiullu allat) allorniusat avannamukartut 62-iata kujataani pisarinaqassapput.
(7)	Pisassat Savalimmiut imartaani aamma aalisarneqarsinnaapput
(8)	Kalaallit Nunaat aalisarsinnaatitaavoq ullunni 515-ni 2001 ingerlanerani NAFO-p aqunneqarfiata 3M aamma 3L-imi (Flemish Cap-imi). Aammalu ullunni 643-ni  Svalbard-ip aalisarfiutaani.
(9)	Annerpaamik 30% saarulliit imlt. sarulliusaat
(a)	EU Kalaallit Nunaannit ilassutitut pisassanik neqeroorfigiqarsimavoq, EU-p taakku Norgemut ingerlateqqinnikuuvai. Tassaapput qalerallit kitaani 120 tons Tunumilu qalerallit 655 tons suluppaakkallu ikerinnarsiortut 1.000 tons
(b)	EU Savalimmiormiullu isumaqatigiissuteqarput. EU-minngaaniit pisassat raajat 1.150 tons, qalerallit 150 tons, suluppaakkat ikerinnarsiortut 500 tons, ammassallu 10.000 tons Tunumi aammalu qalerallit 150 tons kitaani Savalimmiunut nuunneqarput
(c	EU Norgelu isumaqatigiissutiginikuuvaat pisassanik nuussisoqassasoq EU-mit Norge-mut
(d)	Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aalisarnermut isumaqatigiissuteqarput.
(e)	Kalaallit Nunaata piassanik Joint Venturemut Joint Enterprisemullu immikkoortitsisoqarpoq
(f)	Annerpaamik 19.000 tons ikerinnarsiortut, takuuk titarneq tullia.
(g)	Qinnuteqarnikkut EUp pisassai 31.000 tonsimut qaffaaffigineqarsinnaapput.