Ilanngussaq 1 Kol. 1 Kol. 2 Kol. 3 Kol. 4 Kol. 5 Kol. 6 Kol. 7
  Avataani aalisarneq Pisassat Nunanut pisassiissutit
  2001 katillugit GR EU Færø Island Norge Rusl.
Kitaa
(1) Raajat Kitaa. kujataa 36.614 36.614
(2) Raajat Kitaa. avannaa 8.995 8.995
  Rejer i alt 45.609 45.609
(a)(b)(c) Qalerallit Kitaa. kujataa 5.500 2.580 550 150   1.520 700
  Qalerallit Kitaa. avannaa 2.000 1.550   150     300
(e) Assagiarsuit 17.000 15.000 2.000
(c) Imminnguit 3.425 1.875 635     715 200
  Suluppaakkat 19.200 13.700 5.500
(c) Nataarnat 1.200 800       200 200
  Qeeqqat 6.000 5.500 300       200
  Ammassat 25.000   25.000
Tunu
(b)(c) Raajat 10.600 4.925 2.025 1.150   2.500
(a)(b)(c) Qalerallit 14.545 8.640 4.250 150   1.355 150
(c) Imminguit 6.525 4.525 1.715     285
(3)(f) Suluppaakkat nater. 62.320 36.570 25.500       250
(4)(a)(b)(c)(d) Sluluppaakkat iker. 24.169 6.000 (max 20.000) 3.900   1.200 4.000
(c) Nataarnaq 1.000 407       593
  Qeeqqat 1.000 700 300
(5)(b)(c) Ammassat 1.090.000 34.970 37.230 10.000 912.900 93.900 1.000
  Saarulliusaat 40.000 25.000 15.000
Kitaa & Tunu
(g) Saarulliit 83.250 80.550 2.000     700
  Eqalukkat 4.000 400
Norge
  Saarulliit 1.700 1.700
  Kuller 280 280
  Sej 700 700
  Saniatigut pisassat 150 150
(6) Aalisakkat ass. 1.000 1.000
Rusland
  Saarulliit 2.200 2.200
  Kuller 480 480
  Raajat 1.400 1.400
  Ammassat 1.000 1.000
Savalimmiut
(d) Makrel 300 300
(9)(d) Natermiut 250 250
Imavik
(7)(d) Ammassassuit 2.000 2.000
(8) Raajat

   
Nassuiaatertai  

(1) Kitaa.kujataa: Kitaata kujataa. Pisassiiviuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani allorniusat avannamukartut 68-imit kujasinnerusumiittoq.
(2) Kitaa. avannaa: Kitaata avannaa. Pisassiiviuvoq Kalaallit Nunaata Kitaani allorniusat avannamukartut 68-imit avannarpasinnerusumiittoq.
(3) nat. = natersiortut, iker. = ikerinnarsiortut
(4) Suluppaakkat ikerinnarmiittut pisassiissutit Kalaallit Nunaata Savalimmiullu kattullugu pisassaraat, NEAFC aqqutigalugu pissarsiarineqarsimasut
(5) Ammassannik piffissami 20. juni - 30. april pisassiissutaagallartut junip qaammataani Island Norgelu suleqatigalugit aalajangersarneqarallartarput. (Tunumi ukiumut  pisassiivik qulinik sivisussuseqartarpoq. Maj-juni eqqissisimatitsiviusarpoq). Tamakkiisumik pisassiissutit decemberimi aalajangersarneqartarput. Pisassiissutit qulaani taaneqartut 1999/2000-imilu aalisarfiusumi pisassiissutaapput.
(6) Pisassat (saarulliit, saarulliusaat natermiullu allat) allorniusat avannamukartut 62-iata kujataani pisarinaqassapput.
(7) Pisassat Savalimmiut imartaani aamma aalisarneqarsinnaapput
(8) Kalaallit Nunaat aalisarsinnaatitaavoq ullunni 515-ni 2001 ingerlanerani NAFO-p aqunneqarfiata 3M aamma 3L-imi (Flemish Cap-imi). Aammalu ullunni 643-ni  Svalbard-ip aalisarfiutaani.
(9) Annerpaamik 30% saarulliit imlt. sarulliusaat
(a) EU Kalaallit Nunaannit ilassutitut pisassanik neqeroorfigiqarsimavoq, EU-p taakku Norgemut ingerlateqqinnikuuvai. Tassaapput qalerallit kitaani 120 tons Tunumilu qalerallit 655 tons suluppaakkallu ikerinnarsiortut 1.000 tons
(b) EU Savalimmiormiullu isumaqatigiissuteqarput. EU-minngaaniit pisassat raajat 1.150 tons, qalerallit 150 tons, suluppaakkat ikerinnarsiortut 500 tons, ammassallu 10.000 tons Tunumi aammalu qalerallit 150 tons kitaani Savalimmiunut nuunneqarput
(c EU Norgelu isumaqatigiissutiginikuuvaat pisassanik nuussisoqassasoq EU-mit Norge-mut
(d) Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aalisarnermut isumaqatigiissuteqarput.
(e) Kalaallit Nunaata piassanik Joint Venturemut Joint Enterprisemullu immikkoortitsisoqarpoq
(f) Annerpaamik 19.000 tons ikerinnarsiortut, takuuk titarneq tullia.
(g) Qinnuteqarnikkut EUp pisassai 31.000 tonsimut qaffaaffigineqarsinnaapput.